SDP:n puoluekokous: 

Lainsäädäntöä tarkistettava 

Sosiaalidemokraattien Hämeenlinnan puoluekokoukselle 5.-7.6.2008 oli jätetty kaksi aloitetta, joissa esitettiin pienlainoja koskevaa sääntelyä. Puoluekokous käsitteli aloitteet nro 150 ja 151 yhdessä päätyen lausumaan: 

"Puoluekokous pitää perusteltuna pikavippijärjestelmään liittyvän lainsäädännön tarkistamista". 

Parhaillaan oikeusministeriössä istuu uutta lainsäädäntöä valmisteleva työryhmä, johon näilläkin sivuilla on viitattu monessa yhteydessä. ”Pikavippijärjestelmä” kuulostaa hieman oudolta alalla, jossa on hyvin vähän yhteisiä normeja ja käyttäytymistapoja. Aloitteella nro 150 Kaarlelan Sosiaalidemokraattinen Yhdistys esitti, että 

"…pikalainoihin liittyvä lainsäädäntö tarkistettaisiin ja pikalainamallista tehtäisiin selkeämpi ja turvallisempi luontonottovaihtoehto." 

Mikäli aloitteiden takana ei ole tämän tiukempia vaatimuksia, niin pienlainayhdistys katsoo, että sen tavoitteet ovat hyvinkin samansuuntaiset, mutta työryhmässä tietenkin on  linjattava paljon konkreettisemmin kuin näissä pääpiirteisissä aloitteissa. Puhoksen Työväenyhdistys ry oli omassa aloitteessaan huomattavasti kielteisempi koko pienlainatoimialaa kohtaan. Se vaati 

"...että SDP lähtee välittömiin toimiin, että pikavippijärjestelmässä olevat kohtuuttomuudet poistetaan ja lainsäädännöllisesti pikavippijärjestelmässäkin pienimmissäkin lainoissa vaaditaan henkilötakaus tai vakuus." 

Pelkästään tämä osoittaa melkoista tietämättömyyttä siitä, millä perusteilla nykyään myönnetään kulutusluottoja. Olisi oikeinkin heikosti perusteltua kiristää vain pienlainoissa vakuuksia, ellei se koskisi ollenkaan paljon suurempia esimerkiksi pankkien, autokauppojen tai postimyyntiä harjoittavien yritysten kautta nostettavia, rahamäärältäänpaljon suurempia kulutusluottoja. Ei ole mikään salaisuus, koska radiossakin pyörii mainoksia, että ilman vakuuksia saa jopa arvoltaan 50 000 euron vakuudettomia yksittäisiä kulutusluottoja.  

Pienlainayhdistys haluaisikin ehkäistä ongelmien syntymistä sillä, että Suomeenkin perustettaisiin ns. positiivinen luottorekisteri. Vain siten voisi rajata erillisten, eri tarjoajilta otettujen luottojen samanaikaista myöntämistä järkevällä tavalla. 

Rahoitustarkastus puolestaan epäilee (Al 9.6.2008), että pankit ovat myöntäneet liian suuria asuntolainoja. Korkojen ja yleisen kustannustason noustessa sekä kotitalouksien että yritysten ongelmalainat ovat lisääntyneet. Viime vuoden lopussa kuukaudesta kolmeen kuukauteen maksamatta olleiden kotitalouksien luottojen summa kasvoi edellisvuodesta neljänneksellä.

Suomessa lainaa ei ole kuitenkaan annettu täysin maksukyvyttömille ihmisille niin kuin Yhdysvalloissa. Usein maksuongelmien syy on avioero, työttömyys tai vastaava. Lyhennysvapaita myönnetään nyt herkemmin kuin esimerkiksi vielä 1980-luvulla. Ne tuovat pankeille hyvät korkotulot, kun asiakas maksaa pelkkiä korkoja.